Väli (tai ehkä jopa loppu) inventaario

Kyllä, kuten näette olen vappu-aattona tietokoneella ennen kello yhtä aamulla. Enpä muista montako vuotta on siitä vierähtänyt, kun viimeksi olen vapun viettänyt yhtä rauhallisissa merkeissä, monta jokatapauksessa. Syy tähän on kummalliseen käytökseen on se, että tänään oli kuuden jälkeen tentti ja sen jälkeen vielä monta hommaa. No onneksi huomenna sentään on jotain perinteistä, picnic puistossa odottaa :) Muutenkin vappu tuntuu täällä olevan paljon pienempi juhla kuin Suomessa.

Samalla kun nyt vaihtuu kuukausi, niin munkin päivät täällä Köpiksen kylillä lähenee uhkaavaa vauhtia loppuaan. Ajattelin tähän kerätä muutamia kuvia reissun varrelta. Hullua kyllä, että jo kolmen viikon päästä oon taas takaisin Vaasassa! Mihin aika on mennyt?!

Tässä ekassa kuvassa oon Ninan (Vaasasta) ja Josefinen (Ruotsista) kanssa L.A-"kanta"baarimme ulkopuolella. Ei oo muuten fiksuin idea tammikuussa viilettää topissa pitkin Köpiksen katuja (nim.m. seuraavan viikon flunssassa)

Tämä kuva on otettu Malmöstä, jossa käytiin helmikuun puolella Henkkaa (vas.) morjestamassa. Tässä kuvassa on oikeestaan mun parhaat kaverit täältä : Jessica (kämppis jenkeistä), Stacy (jenkeistä), Nina ja Allison (jenkeistä myöskin). Alhaalla kuva hetkeä myöhemmin Malmön yöstä. Ei onneks oltu väsynyttä sakkia :D

Nyt ei mulle välttämättä kunnian kukko laula, kun julkasin tän kuvan Ninasta, mutta tää on ehkä yks hauskimpia kuvia ikään niin en malttanut. Tässä ollaan tulossa Malmöstä yöjunalla kohti Köpistä. Mälmöstä ei löytynyt yöpitseriaa niin tää on Ninan vastalause sille. "Sweden sucks!" :D :D (Ja Nina, tätä ei kommenttien perusteella lue kuin 1 uppopallonpelaaja, joten sulla ei oo mitään hävettävää ;) )
Stacyn salongissa joku ilta ennen Köpiksen yöhön pyörähtämistä :) Tässä ollaan koulun baarissa jokin torstai-ilta. Huomatkaahan (tai no vaikee varmaan olla huomaamatta) mun ja Jessican pieni kokoero :D

Huhtikuussa oli jo näin hyvät t-paitasäät :) Tässä oon Rosenborgin linnan edustalla joutsenta moikkaamassa :)

Tässä kuvassa vietetään Jessican synttäreitä meidän talon keittiössä. Tehtiin ihan itte suklaakakku ja oli muuten todella hyvää! No okei, se oli sellanen laatikko-kakku (lisää vesi tyyliin), mutta silti!

Tähän on ehkä hyvä lopettaa : ootteko ikään nähny yhtä laiskan näköstä vahtia?! Kuva otettu Tanskan kuningattaren linnan edustalta.

London calling

Viime keskiviikkona pakkasin laukkuni ja lähdin jenkkikavereideni Allisonin ja Stacyn kanssa Lontooseen neljäksi päiväksi. Lontoon näkemiseen kyllä tarvitsisi enemmänkin aikaa kuin neljä päivää, nyt sai tukka putkella viilettää nähtävyydestä toiseen, eikä silti ihan kaikkea ehtinyt nähdä. Täytynee siis joskus palata takaisin ;)

Tässä ekassa kuvassa ollaan metro-asemalla Stacyn kaa ja ostettiin ehkä maailman parhaat keksit sieltä, jonka varmaan voi päätellä myös meidän onnellisista ilmeistä :P Muutenkin Lontoossa oli tosi paljon pieniä kahviloita ja mullakin varmaan kuola vaan valu pelkäästään katsomisesta, kun kaikki näytti niin hyvältä.

Kaikki varmaan tietääkin mikä pytinki tää on, mutta eikai sitä voi Lontooseen mennä ottamatta kuvaa Big Benistä.

Kuva oikeella on Prinsessa Dianankin entisenä

asuntona tunnettu linna, joka on Hyde Parkin lähellä. Ajateltiin Stacyn kanssa muuttaa siihen, mutta jostain syystä ei portit auenneet.

Ekana iltana mentiin syömään T.G.I Fridays nimiseen paikkaan ja ystävystyttiin tarjoilijan kanssa, joka tarjos meille kaikki juotavat sen illan aikana. Tosin ei kyllä tiedetty sitä, ennen kuin nähtiin lasku, jossa oli laskutettu vaan ruoat. Kuulemma hän ei hennonnut ottaa meiltä maksua juomista (jota tilattiin muuten ihan kohtuullisen reippaasti... jotenkin sitä aivan hämmentyy kun yhtäkkiä vaihtaa kruunuista puntiin ja kaikki tuntuu "halvalta"...) ja lisäksi tämä tarjoilija tarjos meille oma-aloitteisestikin shotteja. Kun kysyttiin, että miksi se näin innostui tarjoamaan, niin saatiin vastaukseksi : "because of your eyes". Joskus on kyllä mukavaa olla tyttö :D

Ravintolasta jatkettiin matkaa kohti Lontoon yötä. Tää kuva ei nyt oo kaikista paras kun salamaa ei oo (tosin tuossa vaiheessa iltaa ei varmaan oo niin väliä vaikka ei tarkasti meidän kasvoja näykkään, sillä tais olla jo vähän silmät ristissä tässä :D ). Mutta kuitenkin, tässä on
Lontoon Piccadilly Circukselta otettu kuva. Me mentiin ekana iltana O´Neills nimiseen paikkaan, jossa oli live-bändi soittamassa nimeltään The LettuceHeads. Oli kyllä tosi kiva ilta ja bändi oli hyvä! Tosin se pitää sanoa, ettei Englannissa ainakaan mun silmiin osunut kovin komeita herrasmiehiä. Tosin me taidettiin kyllä bongailun sijasta keskittyä tanssijalan ulkoiluttamiseen :D

Seuraavina päivinä aloitettiin museo kierrokset. Käytiin aluksi British National Galleryssä, josta bongasin myös Akseli Gallen-Gallelan teoksen. Heti tuli kotoisa olo :)

Museossa oli myös mm. Rembrandtin ja Da Vincin teoksia, joten oli kyllä mielenkiintoista nähdä ne.

Toinen museo, jossa käytiin oli British Museum. Eniten sieltä jäi mieleen Rosettan kivi (kuvassa), Japani-osio samurai-miekkoineen, Egyptin muumiot ja kreikkalaiset (?) veistokset (alla kuvassa). Mietittiin myös, että voisko ikinä mennä treffeille miehen kanssa, joka on puoliksi hevonen. Tultiin siihen tulokseen, että se vois olla jo vähän liikaa (ottakaa huomioon, että krapulassa harvoin on mitään todella terävää keskustelua :D).

Yritettiin myös mennä Madame Tussaudin vahamuseoon, mutta ei onnistuttu siinä :( Ekalla kerralla jonot oli yli kaks tuntii ja sitten meille sanottiin väärä kiinnimeno aika, joten ei ehditty sitten myöhemminkään.

Nyt mun pitäis jo olla tanskan tunnilla, joten kirjotan tässä parin päivän sisään osan 2 Lontoosta :)

Carslbergin kalja-museossa

Mulla on huoneen seinällä suhteellisen pitkä lista paikoista, joissa haluan täällä käydä. Kovin vähän niitä on tullut ruksailtua pois listalta ja tämä alkoi ahdistaa, joten lauantaina sain raahattua itseni ensimmäiseen museoon täällä, joka oli Carlsbergin tehtaan kalja-museo. Aluksi tosin tavoite oli vähän kunnianhimoisempi, sillä oltiin kavereiden kanssa päätetty mennä katsomaan Herningoriin museoita ja vanhaa linnaa, mutta satoi niin paljon, että päätimme pysyä Köpiksessä.

Itse museossa oli paljon asiaa siitä, miten kaljaa tehdään (ei muuten ole ihan yksinkertainen prosessi!) ja kaljan historiasta. Itsehän en kyllä ole kovinkaan kaljan ystävä (vaikka täällä ollessani oon joutunut hiukan tuttavuutta tekemään ;) ), mutta silti oli ihan mielenkiintoinen paikka! Esillä oli myös maailman suurin kaljapullo kokoelma, jossa oli yli 17 000 pulloa. Melkoinen määrä siis :) Alla kuva siitä.

Yritin myös vähän viekotella tätä komeaa herrasmiestä museossa (kuvaa ilmeisesti 1900-luvun alun työläistä Carlsbergin-tehtaalla), mutta hän ei oikein lämmennyt mulle. Kuvassa myös kaverini Kasaundra jenkkilästä. (Mua myös huolestuttaa, että näytän kuvassa kalpeammalta kuin tuo puu-ukko... )Museon loppupiste oli tietenkin Carlsbergin baari. Monen strategia ilmeisesti oli mennä heti aukeamisaikaan museoon ja istua baarissa sulkemisaikaan asti. Näin päättelin kaikista juomalauluista, jota siellä esitettiin. Tanskalainen kaverini tiesi myös kertoa, että tämä museo on ainoa paikka Tanskassa, jossa myös työntekijät saavat nauttia tehtaan antimista työ-aikanakin, kunhan vain pysyvät tolpillaan ja tekemään työnsä.

Tämä kuva on yksi seinäteksteistä, joita museossa oli vaikka kuinka paljon.

Muuten on jo kevät kovasti tullut kaupunkiin! Aurinko paistaa kivasti ja kukat alkaa puhkeamaan :) Ihmisiä on todella paljon ulkona ja lähipuiston lenkkipoluilla on viikonloppuisin jopa ruuhkaa. Tähän voi myös vaikuttaa se, että lähipuiston vieressä on eläintarha ja yksi lenkkipoluista menee ihan norsuhäkin vierestä. Itsekin käyn melkein päivittäin moikkaamassa niitä neljää norsua, jotka siellä asuvat :)

pieniä kulttuurieroja

Monesti sanotaan, että kaikki Pohjoismaat ovat samanlaisia. Kieltämättä näin on monessa asiassa, mutta muutaman kulttuurieron oon "löytänyt"...

1. Ympäristöystävällisyys

Luulin, että Suomessa ollaan hyvin ympäristöystävällisiä, mutta pitää myöntää että kyllä Tanskassa ollaan vielä enemmän! Ensinnäkin kaikki pyöräilee, joka paikkaan. Oon muutaman kerran yrittänyt kysellä kyytiä harkkoihin (uimahallille matkaa yhdeksän kilometriä) joukkuetovereilta, jotka asuvat lähistöllä, mutta he eivät ole tähän suostuneet, sillä he haluavat pyöräillä mieluummin, vaikka autokin olisi käytössä. Tähän voi kyllä tosin vaikuttaa se, että harjoitusten jälkeen pidetään nestetasapaino yllä juomalla kaljaa (yksi tuo kaljakorin harkkoihin ja se jaetaan harkkojen jälkeen ja juodaan uimahallin pihalla). Mutta muutenkin veikkaan, että pyöräilijöitä on katukuvassa paljon enemmän kuin autoja...

Ylhäällä oleva kuva on aika tavallinen "pyöräparkki" keskustassa. Eikä tää oo vielä edes pahastikkaan täynnä! Alempana kuva keskustan liikennevaloista.

Myös tuulivoima on ainakin maaseudulla kova juttu. Lieneeköhän johtuen siitä, että maailman suurin tuulivoimayritys (onko tuo ees oikee sana?) eli Vestas on Tanskalainen. No kuitenkin, kun viime perjantaina menin Herningiin, niin lähes jokaisen maatilan pihalla oli tuulimylly (onko tääkään oikee sana?! no windmill englanniks kuitenkin :) ). Itse samalla reissulla vaihdoin tavallisen patterin MP3-soittimeen, ja tankalainen kaveri katsoi mua tosi pahasti ja kysy, että etkö käytä ladattavia pattereita... Ei auttanut kuin valehdella, että laturi jäi Suomeen ja siksi käytän nyt näitä tavallisia. Tuli nimittäin sen verran pistäviä katseita vieressä istujiltakin!

2. Kauppojen (epä)järjestys

Eikai ole kovin yleistä että leipähyllyn ja hedelmähyllyn välissä on sukka/alusvaatehylly? Siis keskellä ruoka-osastoa! Muutenkin jos jotain yrittää etsiä, eivät ne ole ollenkaan loogisessa järjestyksessä. Tänään yritin etsiä kaupasta talouspaperia. Etsin aluksi sieltä missä wc-paperit, shampoot ym. ovat. Ei löytynyt. Arvatkaapa mistä lopulta löysin talouspaperia? Limsahyllyn takaa.

3. Tanskalaiset ovat nörttejä

Koulun kirjasto on auki yhteentoista illalla. Huhu kertoo, että siellä on siihen aikaan vielä (paikallista) väestöä lukemassa. Jos kirjastoon menee kymmenen jälkeen etsimään lukupaikkaa, voi nämä haaveet unohtaa samantien. Kaikki paikat (veikkaisin meidänkin koululla olevan satoja paikkoja) ovat täynnä. Luennoille saa myös lukea silmät ristissä kirjoja, etsiä artikkeleita, tehdä ryhmätöitä ym. ym. Ei oo helppoo! Nyt osaa arvostaa suomalaisten akateemista vapautta (eli ennen kymmentä alkaville luennoille ei edes tarvitse harkita menevänsä =liian aikasin ja yli kahden kestäviin luentoihin ei tarvitse mennä = kestää liian pitkään ja tentteihin luetaan korkeintaan viikkoa ennen). Kuvassa yksi kerros koulumme kirjastosta.

4. Carlsberg maistuu tanskalaisille jopa enemmän kuin Karhu suomalaisille

Täällä juodaan olutta ja paljon. Meidänkin koululla on oma baari. Kun kävelee sen ohi torstaisin luennon jälkeen, on se jo täynnä tanskalaisopiskelijoita kittaamassa kaljaa. Siis joskus kahden aikaa. Ja he jäävät sinne koko yöksi, sillä tämä baari muuttuu torstai öisin kunnon yökerhoksi. No kaippa raskas työ (koulu) vaatii raskaat huvit. Tästä tulikin mieleen, että perjantaisin kyllä löytää lukupaikan kirjastosta.

5. Tanskalaiset miehet ovat pitkiä ja komeita

Jotain hyvää siis tässäkin maassa :)

Herning Cup 2008

Pahoittelen taas tätä laiskaa kirjoittamista tänne. Ikinä kun ei muka ole aikaa, vaikka nyt kun ajattelee niin ei tässä mitään pahempaa kiirusta ole ollut, kun olen Frendien 6 tuotantokaudenkin ehtinyt katsoa viikossa. Nyt kyllä näköjään on aikaa, kun pitäisi tenttiin lukea...

Tässä välissä ehdin käväistä Suomessa pääsiäisenä, oli kyllä mukava käydä kotona! Kiitoksia vielä Helille loistavasta majoituksesta Vaasassa :) Kävin Suomessa, koska mulla oli kesätyöhaastattelu Vaasan Osuuspankkiin, ja sain sen paikan, eli ensi kesän olen sitten Vaasassa! Vähän kyllä hirvittää tuon mun asunnon kanssa, koska se kuulemma muuttuu lähes saunaksi kesä-aikaan (vanha kivitalo)...

Suomeen palaan näillä näkymin toukokuun lopussa, tarkkaa päivää ei ole vielä tiedossa, koska tenttipäiviä ei ole ilmoitettu. Monet vaihtarit on tosi äkäsinä siitä, ettei päiviä ole vielä tiedossa, sillä varsinkin Euroopan ulkopuolelta tulevat haluaisivat matkustella enemmänkin, mutta nyt ei oikeen uskalla varata lippuja. Mutta Harrille tiedoksi, että kesällä sitten pistetään kesätreenit pystyyn :)

Eilen olin uppopalloturnauksessa Herningissä, joka on 3,5 tunnin ajomatkan päässä Köpiksessä. Itse reissuun lähdettiin jo perjantaina ja me yövytttiin Herningin sukellusklubin lattialla. Mullahan täällä ei oo makuupussia tai patjaa, joten lainasin niitä yhdeltä pelaajalta, joka ei päässyt tällä kertaa pelaamaan. Ilmeisesti niitä on viimeksi käytetty Roskilden festareilla eikä niitä oo pesty sen jälkeen, ainakin oli sen verran pahan hajuiset ja näköiset. Olin ihan varma että makuupussi on täynnä pikkueläimiä, mutta onneks selvisin elossa yöstä. Muut kyllä nauroivat kun olin vetänyt sukat tiukasti yöhousujen päälle ja pyyhkeen vielä patjan päällä varmuuden vuoksi :D

Itse turnaus oli lauantai-aamuna. Turnaukseen osallistui 9 joukkuetta, joten yhden pelin kestoksi tuli vain 1x10 minuuttia. Tämä oli kyllä todella kummallinen järjestelmä, koska en ole ikinä kuullut, että uppopalloa voi pelata vain yhden erän verran. Mutta eipä se ollut ainoa kummallisuus turnauksen aikana. Itse allas oli tehty ruostumattomasta teräksestä, joten pohjasta itseasiassa näki melkein "peilinä" itsensä. Lisäksi säännöistä ei ollut niin väliä, sillä aluksi pelasimme vanhoilla säännöillä (11 pelaajaa) mutta kesken turnauksen oli ilmeisesti löydetty uudet säännöt, joissa pelataan 12 pelaajalla... Tuomareista oli myös enemmän tai vähemmän puute ja meinasinpa itsekin joutua tuomaroimaan ilman minkäännäköistä tuomarikokemusta. Vaihtoköysiä ei myöskään ollut, sanottiin vain että olkaa varovaisia hypätessänne veteen. Eli jos tilanne oli nurkassa, ei oikeastaan voinut hypätä vaihtoon penkiltä Meidän joukkue koostui eri joukkueiden pelaajista ja oli nimeltään "Kobnerhavnermix". Suurin osa oli kuitenkin uv-amagerista, jossa itsekin pelaan. Eka peli oli meiltä vähän sähläystä, koska joukkue oli uusi ja pelikaverit ei olleet kovin tuttuja (ei tietäänkään oltu harjoiteltu kertaakaan yhdessä pelaamista..), joten hävittiin harmittavasti 2-1. Siitä eteenpäin kuitenkin alkoi mennä paremmin ja voitettiin 3 seuraavaa peliä ja sitä kautta koko lohko. Me oltiin ainoa sekajoukkue, jossa oli neljä naista. Täytyy kyllä sanoa, että vastustajan ilme oli ihan näkemisen arvoinen, kun joukkue, jossa kolmasosa oli naisia, voitti! :)

Finaalissa meitä vastassa oli joukkue, joka kuuluu Tanskan top 3-joukkueisiin miesten liigassa. Kuten arvata saattaa, ihan ei meidän joukkueella riittänyt rahkeita sitä peliä voittamaan, mutta hävittiin vain 2-0, joten olimme todella tyytyväisiä. Itse henkilökohtaisesti pelasin varmaan parhaan pelini ikinä tuossa pelissä, ja muutama vastustaja joukkueen pelaaja oli kuulemma saunassa kertonut meidän miehille, että he eivät halunneet loppupelistä tulla yrittämään korittamista, kun suomalaistyttö oli korilla :D En sitten tiedä, lieneekö tällä jutulla totuuspohjaa... Kyllä he mullekin tulivat sanomaan, että he voivat etsiä mulle poikaystävän Herningistä, jotta jäisin heidän kanssaan pelaamaan enkä palaisi Suomeen :D Jokatapauksessa sekajoukkueemme sai hienosti toisen sijan turnauksessa ja olimme kaikki todella tyytyväisiä peleihimme. Todistuksena hopeasta tuli tämä hieno lasikenkä kuvassa. Joukkuekuvassa tämä kenkä oli tanskalaiseen tapaan jo täytetty milläpä muullakaan kuin Carlsbergin kaljalla.