Suomessa

Nyt oon jo palaillut takaisin kotimaahan, joten Köpiksen kuulumiset hiljenee tähän tekstiin. Kiitos kommentoijille (myös niille, jotka jakso lähettää sähköpostilla omia kuulumisia :) ). Monta hyvää kaveria ja muistoa rikkaampana tulin takaisin, vaikka muuten kyllä jonkin verran köyhempänä :D No, onneks tässä on koko kesä aikaa olla kesätöissä.

Nähdään :)

Legolandia ja muita kuulumisia

Viime viikon lauantaina käytiin koulun retkellä Legolandiassa. Mähän oon noin kymmenen vuotta sitten ollut Tanskassa kun olin uintiporukan kanssa Fredericiassa pohjoismaisilla päivillä, mutta silloin kadotin lompakkoni ja katkeran jouduin jäämään majapaikkaan muiden lähtiessä Legolandiaan. No nyt sitten 10 vuotta myöhemmin pääsin tästä asiasta yli, kun lähdettiin käymään siellä. Sain vielä "kiristettyä" Stacynkin mukaani tällä verukkeella kun mua on aiemmin elämä niin huonosti kohdellut tämän legolandian kanssa :D

Yllä vasemmalla legoista tehty Nyhavnin satama, alla aito

Meidän yllätykseks Legolandia oli oikeesti mielenkiintonen! Ihan uskomattoman hienoja juttuja oli legoista saatu aikaan, kuten tuo vapaudenpatsas. Pari hyvää laitettakin oli sinne saatu, vuoristorata oli kyllä meidän lemppari :)

Nyt voin sitten sanoo nähneeni Taj Mahalin, valkoisen talon, japanilaisia temppeleitä yms. :) Ehkä tosin vaan vähän minikoossa.

Mun kaveri Reetta oli käymässä täällä pari viikkoa sitten. Mua tiukasti kiellettiin laittamasta mitään kuvamateriaalia nettiin siltä reissulta joten laitan vaan yleiskuvan köpiksen jalkapallostadionista, jossa käytiin kattomassa FC Copenhagenin peliä. Porukkaa oli kyllä aika paljon paikalla, katsomot täynnä, kuten kuvasta näkyy. Valitettavasti peli kyllä päättyi tasan, vaikka Köpiksen ois ennakkotietojen mukaan pitänyt helposti voittaa peli. Reetan kaa kyllä saatettiin pelin sijasta enemmänkin keskittyä (komean) maalivahdin bongailuun ;)

Toissapäivänä tehtiin ihan itse sushia ja ei ees tullut ruokamyrkytystä :) Se, että kokataan täällä itse on näinä päivinä tosi harvinaista, joten sen vuoksi laitan tähän näitä kuvia. Ja lisäks oon hyvin ylpeä, että oon onnistunut tekemään syötävää sushia :) Huomatkaahan muuten miten Jessica raukka joutuu varvastelemaan ihan vaan et ylettyis tohon pöydälle :)

Heh, pikkasen on mulla hämmentynyt ilme :D Mut ei Sushin saloihin ihan hetkessä pääse :)

Vihdoinkin valmista! Eikä menny ku pari tuntii :)

Väli (tai ehkä jopa loppu) inventaario

Kyllä, kuten näette olen vappu-aattona tietokoneella ennen kello yhtä aamulla. Enpä muista montako vuotta on siitä vierähtänyt, kun viimeksi olen vapun viettänyt yhtä rauhallisissa merkeissä, monta jokatapauksessa. Syy tähän on kummalliseen käytökseen on se, että tänään oli kuuden jälkeen tentti ja sen jälkeen vielä monta hommaa. No onneksi huomenna sentään on jotain perinteistä, picnic puistossa odottaa :) Muutenkin vappu tuntuu täällä olevan paljon pienempi juhla kuin Suomessa.

Samalla kun nyt vaihtuu kuukausi, niin munkin päivät täällä Köpiksen kylillä lähenee uhkaavaa vauhtia loppuaan. Ajattelin tähän kerätä muutamia kuvia reissun varrelta. Hullua kyllä, että jo kolmen viikon päästä oon taas takaisin Vaasassa! Mihin aika on mennyt?!

Tässä ekassa kuvassa oon Ninan (Vaasasta) ja Josefinen (Ruotsista) kanssa L.A-"kanta"baarimme ulkopuolella. Ei oo muuten fiksuin idea tammikuussa viilettää topissa pitkin Köpiksen katuja (nim.m. seuraavan viikon flunssassa)

Tämä kuva on otettu Malmöstä, jossa käytiin helmikuun puolella Henkkaa (vas.) morjestamassa. Tässä kuvassa on oikeestaan mun parhaat kaverit täältä : Jessica (kämppis jenkeistä), Stacy (jenkeistä), Nina ja Allison (jenkeistä myöskin). Alhaalla kuva hetkeä myöhemmin Malmön yöstä. Ei onneks oltu väsynyttä sakkia :D

Nyt ei mulle välttämättä kunnian kukko laula, kun julkasin tän kuvan Ninasta, mutta tää on ehkä yks hauskimpia kuvia ikään niin en malttanut. Tässä ollaan tulossa Malmöstä yöjunalla kohti Köpistä. Mälmöstä ei löytynyt yöpitseriaa niin tää on Ninan vastalause sille. "Sweden sucks!" :D :D (Ja Nina, tätä ei kommenttien perusteella lue kuin 1 uppopallonpelaaja, joten sulla ei oo mitään hävettävää ;) )
Stacyn salongissa joku ilta ennen Köpiksen yöhön pyörähtämistä :) Tässä ollaan koulun baarissa jokin torstai-ilta. Huomatkaahan (tai no vaikee varmaan olla huomaamatta) mun ja Jessican pieni kokoero :D

Huhtikuussa oli jo näin hyvät t-paitasäät :) Tässä oon Rosenborgin linnan edustalla joutsenta moikkaamassa :)

Tässä kuvassa vietetään Jessican synttäreitä meidän talon keittiössä. Tehtiin ihan itte suklaakakku ja oli muuten todella hyvää! No okei, se oli sellanen laatikko-kakku (lisää vesi tyyliin), mutta silti!

Tähän on ehkä hyvä lopettaa : ootteko ikään nähny yhtä laiskan näköstä vahtia?! Kuva otettu Tanskan kuningattaren linnan edustalta.

London calling

Viime keskiviikkona pakkasin laukkuni ja lähdin jenkkikavereideni Allisonin ja Stacyn kanssa Lontooseen neljäksi päiväksi. Lontoon näkemiseen kyllä tarvitsisi enemmänkin aikaa kuin neljä päivää, nyt sai tukka putkella viilettää nähtävyydestä toiseen, eikä silti ihan kaikkea ehtinyt nähdä. Täytynee siis joskus palata takaisin ;)

Tässä ekassa kuvassa ollaan metro-asemalla Stacyn kaa ja ostettiin ehkä maailman parhaat keksit sieltä, jonka varmaan voi päätellä myös meidän onnellisista ilmeistä :P Muutenkin Lontoossa oli tosi paljon pieniä kahviloita ja mullakin varmaan kuola vaan valu pelkäästään katsomisesta, kun kaikki näytti niin hyvältä.

Kaikki varmaan tietääkin mikä pytinki tää on, mutta eikai sitä voi Lontooseen mennä ottamatta kuvaa Big Benistä.

Kuva oikeella on Prinsessa Dianankin entisenä

asuntona tunnettu linna, joka on Hyde Parkin lähellä. Ajateltiin Stacyn kanssa muuttaa siihen, mutta jostain syystä ei portit auenneet.

Ekana iltana mentiin syömään T.G.I Fridays nimiseen paikkaan ja ystävystyttiin tarjoilijan kanssa, joka tarjos meille kaikki juotavat sen illan aikana. Tosin ei kyllä tiedetty sitä, ennen kuin nähtiin lasku, jossa oli laskutettu vaan ruoat. Kuulemma hän ei hennonnut ottaa meiltä maksua juomista (jota tilattiin muuten ihan kohtuullisen reippaasti... jotenkin sitä aivan hämmentyy kun yhtäkkiä vaihtaa kruunuista puntiin ja kaikki tuntuu "halvalta"...) ja lisäksi tämä tarjoilija tarjos meille oma-aloitteisestikin shotteja. Kun kysyttiin, että miksi se näin innostui tarjoamaan, niin saatiin vastaukseksi : "because of your eyes". Joskus on kyllä mukavaa olla tyttö :D

Ravintolasta jatkettiin matkaa kohti Lontoon yötä. Tää kuva ei nyt oo kaikista paras kun salamaa ei oo (tosin tuossa vaiheessa iltaa ei varmaan oo niin väliä vaikka ei tarkasti meidän kasvoja näykkään, sillä tais olla jo vähän silmät ristissä tässä :D ). Mutta kuitenkin, tässä on
Lontoon Piccadilly Circukselta otettu kuva. Me mentiin ekana iltana O´Neills nimiseen paikkaan, jossa oli live-bändi soittamassa nimeltään The LettuceHeads. Oli kyllä tosi kiva ilta ja bändi oli hyvä! Tosin se pitää sanoa, ettei Englannissa ainakaan mun silmiin osunut kovin komeita herrasmiehiä. Tosin me taidettiin kyllä bongailun sijasta keskittyä tanssijalan ulkoiluttamiseen :D

Seuraavina päivinä aloitettiin museo kierrokset. Käytiin aluksi British National Galleryssä, josta bongasin myös Akseli Gallen-Gallelan teoksen. Heti tuli kotoisa olo :)

Museossa oli myös mm. Rembrandtin ja Da Vincin teoksia, joten oli kyllä mielenkiintoista nähdä ne.

Toinen museo, jossa käytiin oli British Museum. Eniten sieltä jäi mieleen Rosettan kivi (kuvassa), Japani-osio samurai-miekkoineen, Egyptin muumiot ja kreikkalaiset (?) veistokset (alla kuvassa). Mietittiin myös, että voisko ikinä mennä treffeille miehen kanssa, joka on puoliksi hevonen. Tultiin siihen tulokseen, että se vois olla jo vähän liikaa (ottakaa huomioon, että krapulassa harvoin on mitään todella terävää keskustelua :D).

Yritettiin myös mennä Madame Tussaudin vahamuseoon, mutta ei onnistuttu siinä :( Ekalla kerralla jonot oli yli kaks tuntii ja sitten meille sanottiin väärä kiinnimeno aika, joten ei ehditty sitten myöhemminkään.

Nyt mun pitäis jo olla tanskan tunnilla, joten kirjotan tässä parin päivän sisään osan 2 Lontoosta :)

Carslbergin kalja-museossa

Mulla on huoneen seinällä suhteellisen pitkä lista paikoista, joissa haluan täällä käydä. Kovin vähän niitä on tullut ruksailtua pois listalta ja tämä alkoi ahdistaa, joten lauantaina sain raahattua itseni ensimmäiseen museoon täällä, joka oli Carlsbergin tehtaan kalja-museo. Aluksi tosin tavoite oli vähän kunnianhimoisempi, sillä oltiin kavereiden kanssa päätetty mennä katsomaan Herningoriin museoita ja vanhaa linnaa, mutta satoi niin paljon, että päätimme pysyä Köpiksessä.

Itse museossa oli paljon asiaa siitä, miten kaljaa tehdään (ei muuten ole ihan yksinkertainen prosessi!) ja kaljan historiasta. Itsehän en kyllä ole kovinkaan kaljan ystävä (vaikka täällä ollessani oon joutunut hiukan tuttavuutta tekemään ;) ), mutta silti oli ihan mielenkiintoinen paikka! Esillä oli myös maailman suurin kaljapullo kokoelma, jossa oli yli 17 000 pulloa. Melkoinen määrä siis :) Alla kuva siitä.

Yritin myös vähän viekotella tätä komeaa herrasmiestä museossa (kuvaa ilmeisesti 1900-luvun alun työläistä Carlsbergin-tehtaalla), mutta hän ei oikein lämmennyt mulle. Kuvassa myös kaverini Kasaundra jenkkilästä. (Mua myös huolestuttaa, että näytän kuvassa kalpeammalta kuin tuo puu-ukko... )Museon loppupiste oli tietenkin Carlsbergin baari. Monen strategia ilmeisesti oli mennä heti aukeamisaikaan museoon ja istua baarissa sulkemisaikaan asti. Näin päättelin kaikista juomalauluista, jota siellä esitettiin. Tanskalainen kaverini tiesi myös kertoa, että tämä museo on ainoa paikka Tanskassa, jossa myös työntekijät saavat nauttia tehtaan antimista työ-aikanakin, kunhan vain pysyvät tolpillaan ja tekemään työnsä.

Tämä kuva on yksi seinäteksteistä, joita museossa oli vaikka kuinka paljon.

Muuten on jo kevät kovasti tullut kaupunkiin! Aurinko paistaa kivasti ja kukat alkaa puhkeamaan :) Ihmisiä on todella paljon ulkona ja lähipuiston lenkkipoluilla on viikonloppuisin jopa ruuhkaa. Tähän voi myös vaikuttaa se, että lähipuiston vieressä on eläintarha ja yksi lenkkipoluista menee ihan norsuhäkin vierestä. Itsekin käyn melkein päivittäin moikkaamassa niitä neljää norsua, jotka siellä asuvat :)

pieniä kulttuurieroja

Monesti sanotaan, että kaikki Pohjoismaat ovat samanlaisia. Kieltämättä näin on monessa asiassa, mutta muutaman kulttuurieron oon "löytänyt"...

1. Ympäristöystävällisyys

Luulin, että Suomessa ollaan hyvin ympäristöystävällisiä, mutta pitää myöntää että kyllä Tanskassa ollaan vielä enemmän! Ensinnäkin kaikki pyöräilee, joka paikkaan. Oon muutaman kerran yrittänyt kysellä kyytiä harkkoihin (uimahallille matkaa yhdeksän kilometriä) joukkuetovereilta, jotka asuvat lähistöllä, mutta he eivät ole tähän suostuneet, sillä he haluavat pyöräillä mieluummin, vaikka autokin olisi käytössä. Tähän voi kyllä tosin vaikuttaa se, että harjoitusten jälkeen pidetään nestetasapaino yllä juomalla kaljaa (yksi tuo kaljakorin harkkoihin ja se jaetaan harkkojen jälkeen ja juodaan uimahallin pihalla). Mutta muutenkin veikkaan, että pyöräilijöitä on katukuvassa paljon enemmän kuin autoja...

Ylhäällä oleva kuva on aika tavallinen "pyöräparkki" keskustassa. Eikä tää oo vielä edes pahastikkaan täynnä! Alempana kuva keskustan liikennevaloista.

Myös tuulivoima on ainakin maaseudulla kova juttu. Lieneeköhän johtuen siitä, että maailman suurin tuulivoimayritys (onko tuo ees oikee sana?) eli Vestas on Tanskalainen. No kuitenkin, kun viime perjantaina menin Herningiin, niin lähes jokaisen maatilan pihalla oli tuulimylly (onko tääkään oikee sana?! no windmill englanniks kuitenkin :) ). Itse samalla reissulla vaihdoin tavallisen patterin MP3-soittimeen, ja tankalainen kaveri katsoi mua tosi pahasti ja kysy, että etkö käytä ladattavia pattereita... Ei auttanut kuin valehdella, että laturi jäi Suomeen ja siksi käytän nyt näitä tavallisia. Tuli nimittäin sen verran pistäviä katseita vieressä istujiltakin!

2. Kauppojen (epä)järjestys

Eikai ole kovin yleistä että leipähyllyn ja hedelmähyllyn välissä on sukka/alusvaatehylly? Siis keskellä ruoka-osastoa! Muutenkin jos jotain yrittää etsiä, eivät ne ole ollenkaan loogisessa järjestyksessä. Tänään yritin etsiä kaupasta talouspaperia. Etsin aluksi sieltä missä wc-paperit, shampoot ym. ovat. Ei löytynyt. Arvatkaapa mistä lopulta löysin talouspaperia? Limsahyllyn takaa.

3. Tanskalaiset ovat nörttejä

Koulun kirjasto on auki yhteentoista illalla. Huhu kertoo, että siellä on siihen aikaan vielä (paikallista) väestöä lukemassa. Jos kirjastoon menee kymmenen jälkeen etsimään lukupaikkaa, voi nämä haaveet unohtaa samantien. Kaikki paikat (veikkaisin meidänkin koululla olevan satoja paikkoja) ovat täynnä. Luennoille saa myös lukea silmät ristissä kirjoja, etsiä artikkeleita, tehdä ryhmätöitä ym. ym. Ei oo helppoo! Nyt osaa arvostaa suomalaisten akateemista vapautta (eli ennen kymmentä alkaville luennoille ei edes tarvitse harkita menevänsä =liian aikasin ja yli kahden kestäviin luentoihin ei tarvitse mennä = kestää liian pitkään ja tentteihin luetaan korkeintaan viikkoa ennen). Kuvassa yksi kerros koulumme kirjastosta.

4. Carlsberg maistuu tanskalaisille jopa enemmän kuin Karhu suomalaisille

Täällä juodaan olutta ja paljon. Meidänkin koululla on oma baari. Kun kävelee sen ohi torstaisin luennon jälkeen, on se jo täynnä tanskalaisopiskelijoita kittaamassa kaljaa. Siis joskus kahden aikaa. Ja he jäävät sinne koko yöksi, sillä tämä baari muuttuu torstai öisin kunnon yökerhoksi. No kaippa raskas työ (koulu) vaatii raskaat huvit. Tästä tulikin mieleen, että perjantaisin kyllä löytää lukupaikan kirjastosta.

5. Tanskalaiset miehet ovat pitkiä ja komeita

Jotain hyvää siis tässäkin maassa :)

Herning Cup 2008

Pahoittelen taas tätä laiskaa kirjoittamista tänne. Ikinä kun ei muka ole aikaa, vaikka nyt kun ajattelee niin ei tässä mitään pahempaa kiirusta ole ollut, kun olen Frendien 6 tuotantokaudenkin ehtinyt katsoa viikossa. Nyt kyllä näköjään on aikaa, kun pitäisi tenttiin lukea...

Tässä välissä ehdin käväistä Suomessa pääsiäisenä, oli kyllä mukava käydä kotona! Kiitoksia vielä Helille loistavasta majoituksesta Vaasassa :) Kävin Suomessa, koska mulla oli kesätyöhaastattelu Vaasan Osuuspankkiin, ja sain sen paikan, eli ensi kesän olen sitten Vaasassa! Vähän kyllä hirvittää tuon mun asunnon kanssa, koska se kuulemma muuttuu lähes saunaksi kesä-aikaan (vanha kivitalo)...

Suomeen palaan näillä näkymin toukokuun lopussa, tarkkaa päivää ei ole vielä tiedossa, koska tenttipäiviä ei ole ilmoitettu. Monet vaihtarit on tosi äkäsinä siitä, ettei päiviä ole vielä tiedossa, sillä varsinkin Euroopan ulkopuolelta tulevat haluaisivat matkustella enemmänkin, mutta nyt ei oikeen uskalla varata lippuja. Mutta Harrille tiedoksi, että kesällä sitten pistetään kesätreenit pystyyn :)

Eilen olin uppopalloturnauksessa Herningissä, joka on 3,5 tunnin ajomatkan päässä Köpiksessä. Itse reissuun lähdettiin jo perjantaina ja me yövytttiin Herningin sukellusklubin lattialla. Mullahan täällä ei oo makuupussia tai patjaa, joten lainasin niitä yhdeltä pelaajalta, joka ei päässyt tällä kertaa pelaamaan. Ilmeisesti niitä on viimeksi käytetty Roskilden festareilla eikä niitä oo pesty sen jälkeen, ainakin oli sen verran pahan hajuiset ja näköiset. Olin ihan varma että makuupussi on täynnä pikkueläimiä, mutta onneks selvisin elossa yöstä. Muut kyllä nauroivat kun olin vetänyt sukat tiukasti yöhousujen päälle ja pyyhkeen vielä patjan päällä varmuuden vuoksi :D

Itse turnaus oli lauantai-aamuna. Turnaukseen osallistui 9 joukkuetta, joten yhden pelin kestoksi tuli vain 1x10 minuuttia. Tämä oli kyllä todella kummallinen järjestelmä, koska en ole ikinä kuullut, että uppopalloa voi pelata vain yhden erän verran. Mutta eipä se ollut ainoa kummallisuus turnauksen aikana. Itse allas oli tehty ruostumattomasta teräksestä, joten pohjasta itseasiassa näki melkein "peilinä" itsensä. Lisäksi säännöistä ei ollut niin väliä, sillä aluksi pelasimme vanhoilla säännöillä (11 pelaajaa) mutta kesken turnauksen oli ilmeisesti löydetty uudet säännöt, joissa pelataan 12 pelaajalla... Tuomareista oli myös enemmän tai vähemmän puute ja meinasinpa itsekin joutua tuomaroimaan ilman minkäännäköistä tuomarikokemusta. Vaihtoköysiä ei myöskään ollut, sanottiin vain että olkaa varovaisia hypätessänne veteen. Eli jos tilanne oli nurkassa, ei oikeastaan voinut hypätä vaihtoon penkiltä Meidän joukkue koostui eri joukkueiden pelaajista ja oli nimeltään "Kobnerhavnermix". Suurin osa oli kuitenkin uv-amagerista, jossa itsekin pelaan. Eka peli oli meiltä vähän sähläystä, koska joukkue oli uusi ja pelikaverit ei olleet kovin tuttuja (ei tietäänkään oltu harjoiteltu kertaakaan yhdessä pelaamista..), joten hävittiin harmittavasti 2-1. Siitä eteenpäin kuitenkin alkoi mennä paremmin ja voitettiin 3 seuraavaa peliä ja sitä kautta koko lohko. Me oltiin ainoa sekajoukkue, jossa oli neljä naista. Täytyy kyllä sanoa, että vastustajan ilme oli ihan näkemisen arvoinen, kun joukkue, jossa kolmasosa oli naisia, voitti! :)

Finaalissa meitä vastassa oli joukkue, joka kuuluu Tanskan top 3-joukkueisiin miesten liigassa. Kuten arvata saattaa, ihan ei meidän joukkueella riittänyt rahkeita sitä peliä voittamaan, mutta hävittiin vain 2-0, joten olimme todella tyytyväisiä. Itse henkilökohtaisesti pelasin varmaan parhaan pelini ikinä tuossa pelissä, ja muutama vastustaja joukkueen pelaaja oli kuulemma saunassa kertonut meidän miehille, että he eivät halunneet loppupelistä tulla yrittämään korittamista, kun suomalaistyttö oli korilla :D En sitten tiedä, lieneekö tällä jutulla totuuspohjaa... Kyllä he mullekin tulivat sanomaan, että he voivat etsiä mulle poikaystävän Herningistä, jotta jäisin heidän kanssaan pelaamaan enkä palaisi Suomeen :D Jokatapauksessa sekajoukkueemme sai hienosti toisen sijan turnauksessa ja olimme kaikki todella tyytyväisiä peleihimme. Todistuksena hopeasta tuli tämä hieno lasikenkä kuvassa. Joukkuekuvassa tämä kenkä oli tanskalaiseen tapaan jo täytetty milläpä muullakaan kuin Carlsbergin kaljalla.

Tänään pääsin ekaa kertaa pelaamaan naistenjoukkue UV-Kobenhavnin pelissä maali-vahtina. Pelattiin miestenjoukkuetta vastaan, ja mikä parasta, voitettiin peli 5-2. Ehkä pitää tässä nyt sen verran myöntää, että miestenjoukkue on ollut kasassa vasta vuoden :)

Pelissä annettiin vaan yks rangaistus ja täytyy myöntää, että se johtu musta. Tein perinteistä "käsimerkkiä" (eli yritin käsiä "hakkaamalla" ilmoittaa olinpaikan vedessä) ja se on täällä ilmeisesti kielletty. Vältin kuitenkin jäähypenkin, koska ne luuli että toinen tyttö teki sen merkin (itse en ymmärtänyt asiaa ennen kuin pelin loputtua, koska tuomari puhui tanskaa. Joten en tahallani pistänyt toista istumaan mun puolesta). Oli kuitenkin tosi kiva päästä pitkästä aikaa pelaamaan oikeita pelejä.

Tässä toisessa kuvassa oon mun kämppiksen kanssa. Tähän kuvaan ei liity mitään kummalisempaa tarinaa, pistin nyt tähän kun en keksinyt muutakaan tarinoitavaa :D

Ulkomailla

Hetki on vierähtänyt etten oo ehtinyt päivittelemään. Se ei johdu siitä, että olisin kiireinen, vaan sitä että oon laiska. Mutta en ole ainoa laiska täällä. Myös mun kämppis on laiska. Me ei monesti jakseta mennä illalla keittiöön syömään (2 kerrosta alempana), joten elän jo kolmatta viikkoa niin että illallinen korvautuu näkkäreillä ja banaanilla. Ja silloin harvoin kun me jaksetaan mennä keittiöön, luultavasti tehdään kuppikeittoja, joissa pitää vaan lämmittää vesi ja lisätä jauhe. Onneks sentään päivisin pystyy syödä koululla, että jotenkin elävien kirjoissa selviää :) Nyt jos pyöriäisten pelaajat lukee forumilta Irinan ruokapäiväkirjan ohjeita niin mulle kohta varmaan tulee tähän äkästä kommenttia :D

Mun kämppis on muuten tuo pieni tyttö tossa kuvassa Ninan kanssa. Se on ihan huippu, mutta voiko pienempää tyttöä ollakkaan? Mä oon muutaman sentin Ninaa lyhyempi, joten ollaan kyllä varmasti aika hauskannäkönen porukka kolmistaan kun on kaksi jättiläistä ja yksi menninkäinen :D

Sen verran oon kuitenkin saanut itsestä irti, että oon käynyt ensimmäisellä ulkomaanreissulla täältä Tanskasta käsin. Ja sekin tehtiin Ruotsiin :D Tästä pääsee Malmöhön 45 minuutissa ja junat kulkee väliä koko yön, joten oltiin yhdistetyllä shoppaus/yöelämän tarkistus-reissulla. Meitä oli 4 jenkkiä ja 2 suomalaista reissussa (ja loppuillasta kovin paljon muitakin), ja mun täytyy sanoa etten ole kenenkään nähnyt villiintyvän niin subwayn leivistä, kuin näiden jenkki-kavereiden, "jouduttiin" käymään siellä jopa kahdesti päivän aikana. Itse olin lähinnä innoissani, että sain tehtyä tilauksen kokonaan tukholman kielellä ja ilmeisesti jopa ymmärrettävästi, tai ainakin leipä tuli pöytään! :)

Malmö kaupunkina oli ihan kiva, vanhahkoja ja nättejä rakennuksia. Ja tekojää luistelua varten oli pistetty keskelle toria, siitä toi kuvakin. Yöelämä oli vähän kehno, tai ainakin siinä baarissa missä me oltiin. Tosin ei päästy ensimmäiseen haluamaamme paikkaan, koska yksi seurueesta kimmastui portsarille (en minä!), joten ehkä se olis ollut parempi paikka. Malmösta ei myöskään saa yöpizzaa, joten ei sinne turhan usein kannata mennä. Jopas tää mun blogi nyt pyörii tällä kertaa ruoan ympärillä... :D

Muuten elämä on mennyt täällä samaa rataa, kuin ekat viikot. Sunnuntaista keskiviikkoon opiskellaan ja viikonloppuna sitten juhlitaan viikon raskaan työn päättymistä :) Ja siinä välissä käyn 4-5 kertaa viikossa pelaamassa uppopalloa. Joskus saattaa perjantai-illan treenit jäädä väliin ;)

Uppopalloilijoiden pikkujoulut helmikuussa

Nyt on koulu päässyt täällä kunnolla käyntiin. Täällä on kyllä älyttömän paljon enemmän kouluhommia kuin Suomessa, koko ajan pitäis olla nenä kiinni kirjassa, että sais kaikki sivut luettua. Luennoille pitää valmistautua lukemalla 100-200 sivua ja etsiä kaikenmaailman artikkeleita käytävästä aiheesta. Muistuttakaa mua sitten ens syksynä Vaasassa, etten saa valittaa koulutyön määrästä, kun täällä se on tuplasti kovempi. Tosin kova työ näyttää vaativan täällä kovat huvit, sillä torstai-iltapäivällä noin kahden aikoihin kun menin koulun kahvilaan kahville, niin siellä oli jo melkein tupa täynnä opiskelijoita kaljatuopit käsissä.

Eilen oli uppopalloseura UV-amagerin pikkujoulut. Joo, luitte oikein : pikkujoulut helmikuussa. Ilmeisesti kaikilla oli ollut niin monta pikkujoulua, että tää päätettiin pitää vasta nyt. Juhlan vietto alko jo neljältä ja jatku yön pikkutunneille. Ilmeisesti tämä oli ensimmäinen kerta, kun juhlissa oli tyttöjä (onneks en ollut yksin kuitenkaan, vaan meitä oli yhteensä 4) ja sen kyllä huomas. Näköjään nämä miehet ei saa tarpeeksi uppopallosta, vaan muutaman snapsin (jotka oli muuten älyttömän pahoja, hyi) jälkeen jätkät alko painimaan keskenään ja sitä jatku enemmän tai vähemmän aktiivisesti koko illan. Mitä nyt välillä he pitivät karaoke-tauon. Tuo yllä oleva kuva oikeestaan kuvastaa hyvin koko iltaa ; yks laulaa karaokea ja muut painii. Itse istuin enemmän tai vähemmän peloissani pöydän ääressä ja ihmettelin Tanskalaisten menoa. No, onneks sentään tytöt ei osallistuneet näihin paineihin tai kädenvääntöihin, että niistä sai seuraa :D Oikeenpuoleisessa kuvassa on puolet Amagerin naisvahvistuksista, Charlotte ja minä. Lisäks opin pari Tanskalaista juomalaulua. Ja suomensin Amagerin "pelihuudon", mutta ei oikein tuntunut Suomen kieli sujuvan heiltä. Lupasivat kuitenkin harjoitella sen tämän päivän treeneihin mennessä ja huutavan sitä aina, kun mä oon altaassa. Sitä odotellessa :D

bileviikko

Oon ollu vähän laiska päivittelemään tätä, yritän tässä parantaa tapani :) Mutta syykin tähän löytyy : oon ollut tosi kiireinen. Viime viikolla meille vaihtareille järjestettiin "introduction week", jossa meidät perehdytettiin tanskalaiseen elämään (lue carlsbergin ja heinekenin juontiin :D ). Joka ilta oli "pakollisia" bileitä, paitsi perjantaina saatiin hengähdyspäivä. Paitsi, että joku keksi silloin järjestää täällä meidän asuntolassa tooga-bileet, eli siihen meni sekin ilta. Jos ei paras niin hienoin ilta oli lauantaina järjestetty Welcome Dinner, johon piti pukeutua iltapukuun. Viime Warrantin juhlista jotain oppineena (vai mitä heli ja julia :D )mäkin päätin pukeutua. Mä löysin kivan iltapuvun alennusmyynneistä, niin haluan nyt välttämättä laittaa tähän kuvan siitä :) Niin joo, tuo "rannekoru" ei oo mikään pahin tyylimoka, vaan meidän piti pitää noita koko viikon ajan jotta meidät tunnistetaan :) Ruoka juhlissa oli hyvää ja loppuillasta laulettiin karaokea. Tällä kertaa laulua ei edes katkaistu, kuten on joskus Vaasassa käynyt :D

Oon ehtinyt kaiken kulttuurin tutustumisen lisäks ehtinyt hieman tutustua itse kaupunkiin, on kyllä tosi kaunis (vaikkakin sateinen) kaupunki. Ihmeellisin juttu tähän mennessä on ollut vedenalaiset patsaat, joista tuo toinen kuva. Jos oikeen tarkkaan katotte, niin näätte hahmoja vedenalla. Teoksen nimi on "little mermaid and her friends". Voin kertoo, että se on aika karmiva. Varsinkin kun sen vieressä kelluu pari vanhaa pyörää.

Nyt oon jo vähän päässyt koulun käyntiinkin kiinni. Täällä on kyllä huomattavasti enemmän työtä kuin Suomessa. Eli täällä ei pysty tuntikausia istumaan kahvilla :) Joka luennolle on luettavaa 100-200 sivua ja tehdään ryhmätöitä. Heti jää kyllä kiinni, jos ei oo lukenut, koska silloin ei pysty osallistumaan töihin. Ellei nyt oo tosi hyvät tiedot jo ennestään. Mä oon kyllä vähän järkyttynyt tästä työmäärästä, mutta eiköhän tää tästä... Onneks tanskan kielen kurssi on helppoa, tyylin "Hej, jag hedder Niina" eli paljon on yhtäläisyyksiä Ruotsiin. Ei-skandinaavit on kyllä aika ihmeissään Tanskan kielestä :)

Nyt oon pelaamassa jo kahdessa uppopallojoukkueessa, Uv-Kobenhavnissa ja Uv-Amagerissa. Tanskan naisten maajoukkuevalmentaja valmentaa molempia joukkueita, joten paljon on tullut hyviä vinkkejä. Mun pieni vihko on jo melkein täynnä niitä :) Lisäksi harkoissa käy tosi paljon porukkaa, Amagerin harkoissa oli eilen lähemmäs 30 osallistujaa, joista 2 naista. Sitten kun on vielä 3.2 m syvä allas (normaalisti noin 4m) niin voin kertoo et tungosta on! Näillä on myös jännä tapa ostaa laatikko kaljaa harkkojen jälkeen ja juoda se hallin pihalla. Harkat loppuu 22.30 ja vasta puolilta öin pääsin kotiin. Myös se on jännä että täällä kaikki polkee harkkoihin (no, ehkä sen kaljan takia kukaan ei autoile), vaikka matkaa keskustaan hallilta on lähemmäs 8 km.

tanssimista ja uppopalloa

Kaverini Ninan kavereita Malmösta sekä Kööpenhaminasta tuli näyttämään meille eilen miten Kööpenhaminassa vietetään viikonloppua. Eli juhlimalla tietenkin :) Köpiksessä tuntuu olevan vaikka miten monta baaria ja kapakkaa, mutta jostain syystä me ajauduttiin hyvin pieneen L.A-baariin (no, luultavasti halpojen hintojen takia :D), mutta hauskaa oli. Köpiksessä baarit on auki viiteen asti, joten minnekkään ei kannata mennä ennen puoltayötä. Onneks sentään metrot kulkee läpi yön, niin pääsee vielä viideltäkin kotia, ettei joudu odottelemaan aamubusseja. Aamulla kyllä tuli mieleen, että ois ne baarit voineet jo neljältäkin sulkeutua, sillä ylimääräisessä tunnissa ehtii ottaa aika monta menojalkaa vipattavaa snapsia.

Tuossa kuvassa meidän lauantai-illan porukkaa. Siinä on ihmisiä seitsemästä eri maasta, aika sekalainen sakki siis :)
Tänään taistelin eilisillasta johtuneesta väsymyksestä välittämättä ensimmäisiin uppopalloharkkoihin. Pelaan Kööpenhaminassa UV-Kobenhavn nimisessä naistenjoukkueessa. Pitää kyllä sanoa, että on kieltämättä erilaista pelata pelkäästään naisten kanssa, niiltähän saa joskus jopa pallon poiskin :D Tänään oli treeneissä vain viisi osallistujaa, koska Tanskassa on ollut viikonloppuna divarikierros. Naisten maajoukkueen valmentaja oli kuitenkin paikalla ja sain häneltä paljon hyviä neuvoja. Pistin ne heti kotiin tultuani paperille ylös, jos Pyöriäisiä kiinnostaa, niin voitais käydä niitä vinkkejä sitten vaasassa läpi :) Viime vuonna samassa joukkueessa on pelannut myös Suomen naisten uppisjoukkueessa oleva Sirpa, ja nyt siellä vähän naureskeltiin, että taasko Suomen joukkue on lähettänyt tänne vakoojan :D Ens viikonloppuna niillä on avoin maajoukkue leiri, jossa pyritään valitsemaan Tanskan mj-rinki. Kysyin saanko tulla mukaan, vaikken tietenkään joukkueeseen pyrikkään. Lupasivat harkita asiaa :)
Huomenna pääsen sitten tutustumaan kouluun. Meillä on ensi viikolla "introduction week", jossa meidät perehdytetään koulun tavoille. Varsinainen koulun käynti alkaa vasta sitä seuraavalla viikolla. Koulussa lieneekin aikalailla perehdyttämistä , sillä ei Copenhagen Business School vaikuta kovin peruskoululta, sillä siellä on mm. kuntosali ja baari sisällä. Saa nähdä kumman palveluja tulee käytettyä puolen vuoden aikana enemmän :D

uimahallissa tuoksuu mynthonilta

Perille on päästy ja jo tuosta reilun tunnin lennosta hyvin selvitty :) Tämä mun asuntola on 4 kerroksinen, ilman hissiä ja mun huone tietty just neljännessä kerroksessa. Kieltämättä otti vähän voimille raahata 30 kilosta kassia tänne ylös :D

Köpiksessä kaikki tuntuu liikkuvan pyörillä. Pyöräkauppoja on enemmän kuin sieniä sateella, esimerkiksi matkalla lähimpään kauppaan tuli vastaan kolme pyöräkauppaa. Tietkin on tehty siten, että eka on autoilijoiden kaista, sitten pyöräilijöiden kaista ja kävelytie. Soluttautuakseni paikalliseen väestöön mäkin kävin pyöränostoreissulla. Pyörän hankkiminen ei kuitenkaan oo niin yksinkertaista, kuin voisi pyöräkauppojen määrästä päätellä. Uudet pyörät on tosi kalliita ja käytettyjä harvoin myynnissä. Eilen kierrettiin kaverin kaa etsimässä pyörää tuloksetta ja loppujen lopuks tänään löysin itselleni suht halvan käytetyn pyörän. Nyt kun vielä oppisi sulavasti polkemaan tuolla kaduilla :)

Mun kämpästä on vain neljäsataa metriä lähimpään uimahalliin, Fredriksberjgin svommehalliin. Isoallas siellä on suurinpiirtein samaa koko luokkaa kuin Vaasan uimahallin vanha puoli (pieni siis). Muuten halli on ihan ok, mutta siellä haisee/tuoksuu mynthonilta! En nyt tiedä onko se hyvä vai huono juttu, mutta taatusti erilainen tuoksu suomen kloorivesiin verrattuna. Lisäksi hallissa oli muitakin erikoisuuksia. Esimerkiksi pukuhuoneessa oli mikro (?!), muttei hiustenkuivaajaa. Sauna onneks sentään löytyy, sehän se on tärkein :)

kohta :)

Otan Tiinalta vähän mallia ja teen myös blogin vaihto-ajalta :) Eli tähän olis nyt tarkotus sitten kirjotella kuulumisia tasaisin väli-ajoin. Sähköpostilla saa myös tarkempia tietoja, tähän kuitenkin pistän aika sensuroidusti (lähetän osoitteen myös työpaikalle ja saattais pomolla tulla aika uusi kuva työntekijästään, jos kaikki biletysjutut tähän laittaisin :D ).

Parin päivän päästä on sitten lähtö eli syntymäpäivänäni torstaina. Pakkaamisongelmia on todella paljon ; miten saisi puolen vuoden vaatteet mahtumaan 20 kg:n? Saa nähdä joudunko keskiviikko-iltana pomppimaan jättimatkalaukun päällä, että saisin sen kiinni...

Kirjottelen lisää, jahka pääsen paikan päälle...!

Niina